Oppimistehtävä Häkkä ja Mutru

Mitä on musiikkikasvatus?

Sisältö: Musiikkikasvatukseen kuuluu itseilmaisu erilaisin keinoin mm. laulamisen, soittamisen, tanssimisen, liikkumisen, maalaamisen ja dramatisoinnin tavoin. Lapsen musiikillinen ajattelu kehittyy musiikillisiin kokemuksiin liitettyjen leikkien avulla. Äänimaailmaan liitetyt musiikilliset havaintoleikit ja itseilmaisu, kuten omien sävellysten ja äänikokeilujen tekeminen kehittävät lasta luovemmaksi ja auttavat parantamaan ongelmanratkaisukykyä. Lapsi oppii leikin kautta musiikillisia ja äänellisiä viestintätaitoja ja tutustuu ääneen viestinnän välineenä.

Laulut, lorut, runot, riimit ja musiikkisadut auttavat lasta hahmottamaan sekä sykettä että sana- ja melodiarytmejä. Lapsi tarvitsee paljon toistoja ja harjaantumista, laulua toisen lapsen tai aikuisen suusta sulauttaakseen laulun melodisen kokemuksen aiheeksi, jonka hän osaa itse jäsentää ja toistaa. Yhteislaulun taitoa aletaan harjoitella n. komannen ikävuoden aikana. Musiikilliset toimintamuodot antavat mahdollisuuksia sekä hieno- että karkeamotorisille harjoituksille. Musiikkikasvatus edistää lapsen käsitteenmuodostusta ja matemaattisia valmiuksia mm. kesto ja paljous. Musiikkikasvatuksen kautta kehittyvät lapsen esteettiset taidot ja kyky tehdä esteettisiä valintoja.

Musiikki on luonnollinen ja elämysrikastie lapsen maailmankuvan avartamiseen ja eri kulttuureihin tutustumiseen.

Tavoitteet: Tavoitteena on luoda sellainen musiikillinen oppimisympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus musiikillisiin elämyksiin sekä onnistumisen ja oppimisen kokemuksiin. Musiikkikasvatuksella tuetaan kotien kasvatustehtävää sekä tasoitetaan erilaisista taustoista johtuvia kokemusmaailman eroja.

Tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja edistetään lapsen oppimisedellytyksiä. Lapsi oppii tekemään havaintoja äänen ominaisuuksiin liittyen itse kuuntelemalla ja tuottamalla. Tekemisen kautta lapsi oppii käsiteparin hidas-nopea ja myöhemmin käsitteet hidastuva-nopeutuva. Liikunnan ja kehonrytmien kautta opitaan ilmaisemaan musiikin perussyke ja melodiarytmiä. Musiikkiliikunnan ja rytmiikkaharjoitusten avulla kehitetään kuuntelutaitoa, rytmitajua ja liikkeiden koordinaatiota. Positiiviset esiintymiskokemukset tukevat lasten itsetuntoa ja kehittävät ryhmän keskinäistä ilmapiiriä.

Menetelmät: Lapsi tutustuu erilaisiin äänimaailmoihin ääniä kuunnellen ja havainnoiden niitä tunnistaen ja nimeten aikuisen avustuksella ja ohjaamana. Lapsen musiikillista ymmärrystä voi kehittää kuuntelemalla musiikkia ja erottamalla ensin säkeen, samanlaiset, erilaiset ja kertautuvat osat. Musiikin rytmin voi kokea erilaisissa liikuntatavoissa kuten marssi, juoksu, laukka, hyppy, hyppyaskel tai keinunta. Rytmiostonatoja eli samana toistuvia rytmisiä kokonaisuuksia voi tehdä soittaen tai tömistyksin, napsutuksin, suhistuksin, naksutuksin tai taputuksin. Laulujen sanarytmin taputtaminen auttaa lasta myöhemmin esimerkiksi äidinkielessä, tavutusten hahmottamisessa.

 Lepohetkelle laskeutuminen luo hyvän tilaisuuden musiikin kuuntelulle, tällöin lapsi voi kuunnella kasvattajan laulua tai äänitteeltä tulevaa rauhoittavaa musiikkia. Tärkeää on aikuisen laulu lapselle ja lapsen kanssa laulut soveltuvat tilateisiin ja lapselle tai lapsiryhmälle. Kasvattaja voi ohjata lapsia yhteislaulun pariin antamalla selkeitä ohjeita ja laulamalla yhdessä lasten kanssa tuttuakin laulua.

Itse suunnitellut ja harjoitellut konsertit ja juhlat opettavat lapsia pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn ja antavat elämyksiä esteettisen luomisprosessin eri vaiheista.

Mitä on kuvataidekasvatus?

Sisältö: Varhaisiän kuvataidekasvatus kasvattaa lasta taiteeseen ja taiteen avulla. Kuvataidekasvatus antaa runsaasti mahdollisuuksia lapsen aisti- ja havaintotoimintojen herkistämiseen. Sisältää neljä osa-aluetta: kuvataiteellinen ilmaisu, kuvataiteellinen kokeminen, ympäristön esteettinen ja kulttuurinen kokeminen sekä median tarkastelu. Niiden tavoitteet rakentavat yhteyksiä esi- ja alkuopetukseen ne myös suuntaavat lapsen oppimista häntä ympäröivän yhteiskunnan tarkasteluun. Elämykset jotka synnyttävät moniaistisia mielikuvia ja koskettavat lapsen tunnemaailmaa kuuluvat luovan prosessin virittelyvaiheeseen.

Kädentaitojen harjaantuminen kehittää luovuutta, keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä. Lapselle kehittyy taito tutkia, pohtia, oivaltaa ja jakaa ajatuksia. Aikuisen näkökulma lapsen työskentelyyn saattaa olla erilainen kuin lapsen oma näkemys. Lapsi ajattelee tekemistä, kun taas aikuinen ajattelee valmistuvaa työtä. Kasvattajalta vaaditaan kärsivällisyyttä siinä, että jokaisen lapsen työ etenee omaa tahtiaan eikä lapsen luovuutta voi hoputtaa. Myös lapsen pohdinnoille ja oivalluksille täytyy jättää tilaa.

Taidekasvatuksen avulla aikuinen voi havainnoida lapsen henkistä hyvinvointia ja kehityksen tasoa.

 Kasvattajan on panostettava innostavaan ympäristöön, yhteisössä toimimiseen, virikkeelliseen ja hyvään ilmapiiriin, se ei kuitenkaan synny itsestään vaan siihen on panostettava ja ohjattava myös lapsia huomioimaan ja luomaan sitä. Vaihteleva virikeympäristö voi tarjota mielekkään ja mielenkiintoisen ympäristön.

Tavoite: Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen ohjaaminen. Lapsen luovuutta edistää se, että hän voi erottaa asioita osiin ja koota niitä haluamallaan tavalla. Kuvataidekasvatuksessa luovuuden kehittäminen tarkoittaa asenteiden ja prosessien tukemista. Lapsen luova asenne näkyy, kun hän uskaltaa kokeilla erillaisia toimintatapoja, ratkaista ongelmia ja ylittää omia rajojaan.

 Oppimisen pohjana toimivat mm. kädentaitojen kehittäminen, elämysten ja onnistumisten ilon tuottaminen, havainnoinnin ja luovuuden kehittäminen, avaruudellisen hahmottamisen kehittäminen, motoristen taitojen kehittäminen, oivallukset, kokemukset ja elämykset. Mitä varhaisemmin aloitetaan lapsen opettaminen luoviin toimintoihin, käsillä tekemiseen, kokemuksien maailmaan sitä enemmän on mahdollisuuksia ja uskallusta hyödyntää intuition ja fantasian maailmaa myöhemmällä iällä. Varhaisiässä esteettiset kokemukset luovat uskallusta kohdata uusia kokemuksia ja haasteita. Taidon voi kuitenkin opetella myöhemminkin, mutta kuitenkin mitä aikaisemmin lapsi saa tuntumaa kädentaitoihin, esteettisyyteen ja itsensä tutkimiseen sitä paremmin taidot tulevat osaksi lapsen minäkäsitystä.

Menetelmät: Tarkoitus on varata aikaa kiireettömään työskentelyyn ja innostaa lasta toimintaan. Annetaan lapselle mahdollisuus valita itse materiaalit tekemiseen ja mitä niistä tekee, näin lapsi saa motivaatiota motoristentaitojen kehittämiseen ja niiden hiomiseen omien tarpeiden kautta. Lapsen kannalta on tärkeää, että kasvattaja on läsnä taidekasvatus tilanteissa.

 Kuvallisessa työskentelyssä kosketus esteettisyyteen syntyy myös siten, että lapsi saa konkreettista tuntumaa erilaisiin materiaaleihin ja pääsee kokeilemaan niiden käyttämistä ajatustensa ja kokemustensa ilmaisemiseen. Kuvataidekasvatuksen menetelmät tarkoittavat monipuolisia materiaaleja, helppokäyttöisiä välineitä ja eri tekniikoiden kokeilua niin pehmeiden kuin kovien materiaalien kanssa. Se on leikinomaista kädentaitojen harjaannuttamista sekä elämysten ja kokemusten kartuttamista. Siihen sopivat kaikki sellaiset tekniikat jotka eivät vaadi monimutkaisia, isoja tai vaarallisia välineitä tai aineita. Välineitä voidaan tehdä itse eri materiaaleista esim. paperimassa, liisteri, puu. Kasvattajalta odotetaan luottamusta lapsiin ja uskallusta kokeilla eri tekniikoita, luonnollisesti sovellettuna lasten ikään ja kehitystasoon. Pienten lasten kanssa olisi syytä aloittaa materiaaleihin, väreihin ja perusmuotoihin tutustuminen ensimmäisenä. Yksinkertaisia menetelmiä käyttäen sormia, käsiä, jalkoja tai leimasimia, voidaan ottaa pienemmätkin lapset mukaan työskentelyyn. 5-6 -vuotiaat alkavat kiinnostua enemmän jo suunnittelu ja viimeistely vaiheesta sekä kaikista töistä joita aikuisetkin tekevät, silloin haastetta voidaan ottaa lisää aina jokaisen yksilön huomioiden.

Kuvataidekasvatukseen kuuluu erilaisten kädentaitojen harjoittelu, myös yhdessä tekemistä, materiaalien kokeilua, leikkiä, keksimistä, luovaa toimintaa ja sorminäppäryyttä. Sillä on kehittävä vaikutus myös avaruudelliseen hahmottamiseen. Avaruudellista hahmottamista voidaan kehittää esimerkiksi kolmiulotteisten tehtävien askartelun tai taittelun ja rakentamistehtävien kautta.

Mitä on draamakasvatus?

Sisältö: Teatterimenetelmiä käyttäen ja roolityöskentelyä. Näkymätön tulee näkyväksi ja olematon olevaksi. Se antaa ihmisille uskoa, toivoa ja ymmärrystä. Ilmaisuharjoituksissa kehittyy kyky olla esillä ja esiintyä. Draamaleikit, ilmaisuleikit ja teatterin tekeminen on oleellinen osa draamakasvatusta. Draamaleikki on näytelmän ja leikin yhdistelmä. Menetelmänä voi käyttää teatteriesitystä, nukketeatteria tai varjoteatteria. Onnistunut draamakasvatus elää luottamuksellisessa ja avoimessa ympäristössä. Draamassa yhdistyvät, kirjallisuus, musiikki ja kuvataide saumattomaksi kokonaisuudeksi. Erilaisia tilanteita vakaviakin ristiriitatilanteita voidaan käsitellä draaman kautta. (mm. nukketeatterin avulla kiusaamista tai vaikka leikistä ulkopuolelle jättämistä, lapset pääsevät näin pohtimaan miltä toisesta osapuolesta tuntuu.)

Tavoitteet: Draamakasvatus kehittää keskittymiskykyä, tunneilmaisua, ongelmanratkaisutaitoja, tietoisuutta itsestään sekä omista mahdollisuuksistaan kehittyä ja aistit herkistyvät. Draamakasvatuksen avulla pyritään käsittelemään lapselle vaikeita tunteita. Lapsi oppii uutta, kehittää ilmaisun ja vuorovaikutuksen taitoja. Draamakasvatus auttaa käsittelemään hyvän ja pahan käsityksen suhteita, auttaa kokemaan pelottaviakin asioita roolin turvin, kehittää sosiaalisia taitoja hauskalla tavalla, kehittää kykyä olla yhdessä, eläytymistä, kykyä kuunnella toista ja huomioida muiden tunteita, siinä sivussa kasvaa lapsen itsetunto. Tavoitteena on luovan elämänasenteen vahvistaminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja lapsen itseilmaisun kehittäminen draaman keinoin.

Menetelmät: Draamakasvatus tilanteita voi pitää missä vain. Lapset voidaan vaikka jotain draamaleikkiä hyödyntäen jakaa ryhmiin. esim. lapset liikkuvat tilassa muodostaen ryhmiä (6jalkaa 8sormea yms.) ja toimivat eri rooleissa välillä esittäen, välillä toimien katsojina. Toimintaan kuuluu iloa, riemua, hälinää ja naurua. Draamamenetelmät saa ja pitääkin ottaa rennosti ei kaiken tarvitse aina olla niin vakavaa tämä vaatii kasvattajalta heittäytymiskykyä.

Tarinoita pyritään kehittämään lasten omien kokemusten perusteella ja ryhmän ehdoilla. Lasta kannustetaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin, äänenpainoin, äänensävyin, ilmein, elein ja liikkein.

Menetelmiä on monenlaisia mm. mielikuvitus- ja roolileikkejä tai väline-, naamio-, varjo-, nukke- tai pöytäteatterin, dramatisointi, pantomiimi, lapsen omat esitykset sekä improvisointi jokaiselle jotakin.

Mukkula projekti, osa.2

Nyt on toinen kerta toteutusta ohi. Se meni mielestäni paremmin kuin edellinen kerta. Lapset jaksoivat paremmin kekittyä ohjeisiin ja ohjaajana oli mukavempi toimia kun lapsia ja aikuisia oli vähemmän, ryhmän jakauduttua puoliksi. Koen jakautumisen helpottaneen ryhmän keskinäistä työnjakoakin. Päätimmä käyttää vastuuvetäjää jota toiset avustavat ja tukevat. Vastuuvetäjän tehtävänä oli pitää huolta siitä että Pysyisimme aikataulussa ja lapset olisivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Molemmissa pisteissä oli omat vastuuvetäjät

Suunnitelmamme toimintaan oli seuraava. Jakaisimme luokan puoliksi jonka jälkeen toinen puoli luokkaan ja toinen 1/3osaan liikunta salissa. Luokassa lapset tekivät piirrustukset aiheesta "missä minä olen hyvä?" ja liikunta salissa otimme parini kanssa, liikunnallisia leikkejä.(mm. lipunryöstö eli tötsänryöstö ja kotkat ja kottaraiset, sekä lastentoiveesta toffee) Olimme parini kanssa tehneet työnjaoksi seuraavan: Minä joka osasin lipunryöstön säännot paremmin ohjasin sen ja hän joka osasi kotkat ja kottaraiset leikin ohjasi sitä ja toffeen ohjasimme yhdessä lasten avustuksella.

Tavoitteet lapsille:
- lapset oppivat ottamaan toisensa huomioon
-lapset oppivat hyväksymään toistensa erillaisuuden

Tavoitteet ohjaajille:
-Selkeä työnjako
-Kun yksi ohjaa, muut keskittyvät ryhmän hallintaan.
-Meillä on toimintaamme selkeät ohjeet.

Huomioimme suunnitellessame toimintaa edellisen kerran havaintoja siten. että osasimme asettaa tavoitteet paremmin kyseisiile lapsille sopiviksi kun tiesimme heistä enemmän.Toimintaa suunnitellessa otimme huomioon, että lapsi ryhmä on hyvin riehakas eikä oikeen tahtonut pysyä paikallaan. Näimpä pätimme jakaa ryhmän puoliksi. 2ojaajaa oli puolikkaan ryhmän kassa luokasssa ja ja minä ja parini liikuntasalissa toisen puolikkaan kanssa.

Havaitsi että ryhmässä on selkeästi muutama liikunnallisempi lapsi jotka innostuivat leikestä. Kaikille leikit kuitenkin sopivat. Huomioitavaa myös oli että. osa ryhmän lapsista vaati selkeät lyhyet ja ytimekkäät ohjeet osatakseen toimia. Jotkut oppilaista turhautuivat aika äkkiä, jos peli/leikki ei sujunut niin kuin he itse halusivat. Itkultakaan emme välttyneet, eräälle lapselle pettymys oli kova kun pelissä ei voittoa saatukkaan omalle joukkueelle. Haikki kuitenkin jatkoivat matkaa meidän pisteeltä hymyssä suin ja lapset tykkäsivät kun pääsivät pelaamaan heille tuttua toffee leikkiä. 

Itsestäni olen mukkulan kautta oppinut, että kuuntelen nyt takemmin toisten mielipiteitä. Ja ymmärrän nyt että omalla äänen käytölläni on merkitystä, siihen miten minua kuunnellaan ja totellaan. Kertojen myötä olen oppinut antamaan tilaa muillekkin ja jättäytymään välillä taka-alalle. Olen onnellinen että tuli lähdettyä mukkula projektia toteuttamaan. Olen kasvanut ihmisenä tämän projektin ja koko koulutusohjelma vuoden aikana. Ihottaa vain kun olen stressin ja väsymyksen takia kasannut asioita tähän viimetippaan. Jos olisin nämäkin tehnyt loppuun silloin kun ne tehtväksi on tulleet ja kun ne on aloitettu olisin voinut stressi kerointani pienentää.

Lähihoitajan eettiset periaatteet

ihmisarvon kunnioittaminen

Lähihoitajan työ perustuu ihmisarvon ja elämän kunnioittamiseen. Jokaisella

ihmisellä tulee olla elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen

sekä oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Lähihoitaja hoitaa työssään

hyvin ja arvokkaasti jokaista ihmistä, puhutellen ja kohdellen häntä ainutkertaisena

yksilönä. Hän kunnioittaa ja suojaa ihmisen yksityisyyttä ja omaisuutta

huomioiden kunkin henkilökohtaiset elämänarvot ja elämäntyylit. Lähihoitaja

puhuttelee potilasta ja asiakasta hänen toivomuksensa mukaisesti.

itsemääräämisoikeus

Lähihoitaja kunnioittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta ja edistää ihmisen oikeutta

itsenäiseen, hyvään elämään ja itseään ja hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lähihoitaja huolehtii omalta osaltaan siitä, että asiakasta ja potilasta

hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hän ei tarpeettomasti rajoita

asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ilman sovittuja ja kirjallisia hoitoon tai turvallisuuteen

liittyviä perusteita.

oikeudenmukaisuus

Lähihoitaja hoitaa yhteiskunnan hänelle antamaa tehtävää ja on tietoinen asiakkaiden

ja potilaiden oikeuksista ja niihin liittyvistä keskeisistä säädöksistä. Hän

edistää asiakkaiden ja potilaiden sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia.

Hän puolustaa heidän osallisuuttaan niin pitkälle kuin se käytettävissä olevien

voimavarojen mukaan on mahdollista.

tasa-arvo

Lähihoitaja edistää omalta osaltaan tasa-arvon toteutumista työssään ja työyhteisössä.

Hän kohtelee kaikkia asiakkaita ja potilaita sekä omaisia ja työtovereita

tasa-arvoisesti heidän asemastaan, elämäntilanteestaan, sukupuolestaan,

iästään, uskonnostaan, kulttuuristaan, rodustaan, vakaumuksestaan tai mielipiteestään

riippumatta.

vastuullisuus

Lähihoitaja vastaa työryhmän jäsenenä omasta työstään ensisijaisesti asiakkaalle,

potilaalle ja työnantajalle sekä huolehtii oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä.

Hän kantaa eettisen vastuun työhönsä liittyvistä päätöksistä. Hän vastaa

omalta osaltaan asiakkaiden ja potilaiden sekä työympäristön turvallisuudesta.

Lähihoitaja toimii luottamuksellisesti ja noudattaa salassapitovelvollisuutta.

yhteisöllisyys

Lähihoitaja toimii rakentavassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa asiakkaiden

ja potilaiden hyväksi. Hän tuo esille näkemyksensä työn ja työyhteisön

kehittämiseksi ja ottaa puheeksi myös vaikeita asioita. Lähihoitaja huolehtii

omasta työhyvinvoinnistaan ja edistää omalta osaltaan työyhteisönsä hyvinvointia.

Lähihoitaja osallistuu aktiivisesti oman alansa ja ammattinsa kehittämiseen

työyhteisössä ja yhteiskunnassa. Hän viestii työstään arvostavasti eri yhteyksissä.

88pv.

88pv. valmistumiseen.. Ahdistaa. Pelottaa. Saanko kaiikea sittenkään tehtyä? :o

Tuntuu ettei aika riitä mihinkään vaikka aikaa on kyllä annettu mutta taven aiheuttama väsymys rupeaa painamaa.

Partolainen

Terveiset täältä Orimattilan Masllusjoenlerikodin keittiöstä. Tämä viikon loppu menee todellakin kirkkaasti lasten parissa, ja ruuanlaiton.

Taitajiin 14.1-15.1

"Matkaan lähen matkaan läden, mulla menolippu oooon!"

Kärväs (Jenni) ja  Merja mukaan junalippujen hakuun ja junalla kohti Turkua. Turussa ja Helsingissä järjestettiin tänävuonna taitaja2014, lähihoitajan semifinaali.

Tavarat pakattu;
- työkengät
- hoitsuhousut
- salpaus paita ja huppari
- nimineula
- vinopino monisteita viimehetken kertausta varten
- sekä kaikkea muuta "turhaa"

Perille pääsyämme, kävelleimme Sokos hotel Seurahuone, Turkuun. Menimme yhdessä syömään, syödessämme Merjalta lohkesi hammas, ja totesimme että mitäköhän tästäkin reissusta tulee. Ruokailtuamme lädimme Kärväksen kanssa rentoutumaan ja saunomaan. Sitten viimehetken kertaukset ja oli aika kaatua sänkyyn.

Työtä.

Oli sateinen ja ankea tammikuun 8 pv. Rupesin kriiseilemään kun löysin netissä että "minun" työpaikkaani haetaan työntekijää sijaisuuteen. Harmittelin sitä että kun en sinne voi mennä kun sijaisttu olisi ollut tammi-maaliskuun kestävä.Paikkahan on siis Korsmalmin hoitokoti, se on entisten alkoholistejen hoitokoti, heidän loppulelämäsä koti, sinne ei siis tule katko jaksolle ketään. Korsmalmilla olen ollut kaksi edellistä kesää töissä, ja olen viihtynyt hyvin. Juttelin entisen työkaverini kanssa ja hän sanoi minulle että olisi mukavaa jos tulisin kesäksi taas työkaveriksi.

No sitten tuli vielä sateisempi ja vielä ankeampi tammikuun 8 pv. kello oli 11.45 ja puhelin soi. Näytössä luki Korsmalm. Vastasin puhelimeen ja siellä iloinen pirteä pomo Tanja kyseli että olikos valmistumassa nyt keväälä. Sanoin että kyllä paperit pitäisi toukokuussa saada. No sieltä tuli sitten tarjous että kiinnostaisi minua
tulla heille kesäksi (kesä-elo) töihin ja mahdollisesti voisi olla jatkoakin tarjolla. Minä hetken siinä mietin että se ei kylläkään ole koulutusohjelmaa vastaavaa työtä. Mutta pidän paikasta se on lähellä kotiani ja en joutuisi pohtimaan työnhakua nyt samaan aikaan valmistumisen kanssa. Joten otin tarjouksen vastaan.

Näi ollen akea päivä muuttui paljon paremmaksi!!!

MINULLA ON TÖITÄ KESÄKSI!! <3