KIITÄN JA KUMARRAN

Kiitä kumarran niinaan vilkutan! On aika päättää vuosi tämä ja kiittää Kaikkia huippu opettajiamme jotka kohtelivat meitä kuin aikuisia ihmisiä ja olivat tasa-arvoisia meille kaikille teitä tulee ikävä samoin koko LANU 2013-2014 luokkaa! Ollaan aika huippuja! <3

Palaute koulutusohjema vuodesta

Vuosi on ollut tapahtuma rikas ja osittai aika loppuun kuluttava. Olisin kaivannut että minulta olisi joskus vuoden aikana kysytty miten jaksan. voin sanoa että hetkittäin en kovikaan hyvin onneksi on ollut ystäviä joihin tukeuta olisin vain kaivannutjoskus sitä että opettajalla olisi aikaa kuunnella ja vaihtaa kuulumisia.

Vuoden aikana on ollut paljon prjekteja ja niihin on menty vahtelevalla motivaatiolla. Olis ollut kiva jos mukkula olisi painottunut enemmän yhteen jaksoon jonka aikana olisimme käyneet siellä useaan kertaan koska voi sanoa että tänäkään päivänä en tunne  kuin yhden tai kaksi lasta nimeltä.

Tenttejä on paljon pidin siitä että osa arjan kokeista oli pieniä pistarin omaisia. joihin oli selkeät asiat mitä luettiin. Viiminen Arjan kokista oli vuoden paras ja selkein siinä oli selkeästi ymmärrettävissä mihin pitää vastata ja miten.

Luokka meillä oli aluksi aian äärettömän hyvä tiimi mutta välit ovat ruvenneet rakoilemaan syystä tai toisesta. Mutta kaikki pystyivät kuitenkin työskentelemään yhdessä tästä pisteet koko luokan ammatillisuudelle.

Työssäoppimisiin olisin kaivannut lisää pituutta on kuitenkin kyseessä viimeinen  vuosi ja vikassa työssäoppimisessa meillä ei ole kuin kaksi kokonaista viikkoa. Opinnäyte oli rankka edellisessä työssäoppimisessa mutta nautin sen tekemisestä.

Kyllä kokonaisuudessaan onnistunut vuosi tosin rankka sellainen. mutta siitäkin on selvitty hengissä.

Kuvapläjäys kuluneesta vuodesta

Artikkeli

Valitsin artikkelikseni SUPER  8/13 lehden artikkelin s.23-25 Kiusaaja kaipaa syliin teksti Antti Vanas

Artikkeli kertoi siitä kuinka rangaistukset eivät kuulu varhaskasvatukseen, vaan siellä lapsille olisi tarkoitus opettaa vaihtoehtoisia toiminta tapoja.  Pienet lapset ovat opettelemassa moraalin, itsehillinnän, empatian ja agression hallinnan taitoja ja tämä vie jokaisella lapsella oman aikansa.
Artikkelissa kerrottiin myös siitä kuinka lapset "pelaavat" sillä kuka saakaan kutsun syntymäpäiville ja kuka ei. Artikkelissa oli hyödyllisiä toiminta ohjeita päiväkotiin kiusaamisen paljastuuta.

Valitsin kyseisen artikkelin se puhuttelevan otsikon takia. Ja mielestäni se kehittää minua ammattiini ja muuttaa asennetta kiusaamista kohtaan koska sen luettuani muistin taas senkin puolen että kiusaaja saattaa toiminnallaan hakea vai aikuisen huomiota ja lapse ei välttämättä osaa edes hakea aikuisen huomiota muulla keinoin. Artikkeli antoi myös ajattelemisen aihetta siitä että kiusaamiseen pitää puuttua mutta keinoja on muitakin kuin ragaistus. Rankaiseminen ei aina saa aikaiseksi toivottua lopputulosta, lapsen toiminnalle pitää asettaa rajat mutta ei välttämättä rangaistusten uhalla.

Tärkeimpänä mieleeni jäi se että huonosti käyttäytyvän lapsen saa ottaa syliin ei syllin ottamista tarvitse pelätä.

Työssäoppimiset

Työssäoppimisia on koulutusohjelma vuoden aikana kaksin kappalen ensimmän en oli syksyllä ja se tapahtui minun osaltani Myrskylässä Kirkonkylän ala-asteella. Ensimmäisen kahdenviikon aikana kiersin koko koulun kaikki luokat läpi ja loppuajan vietin ykkös luokassa.sain itse valita mihin luokkaan tahdoin kotiutua. Ja minusta tuntui että ykkös luokassa minusta oli lapsille eninten hyötyä. Työssä oppimisen aikana tehtiin opinnäytetyö sekä yksi lapsi havainnointi.

Ohjaajan palaute:

Tonen työssäoppiminen on parhaillaan käynnissä sen teen myöskin Myrskylässä vasta remontoidussa päiväkoti Helmitarhassa. Olen yli 3vuotiaden ryhmässä ja ryhmän nimi on Tammenterhot. Työssäppimisen aikana on kaksi lapsihavainnointia ja ammattiosaamisen näyttö.

Eettiset podinnat

SYKSY 2013

"ihmisarvon kunnioittaminen

Lähihoitajan työ perustuu ihmisarvon ja elämän kunnioittamiseen. Jokaisella

ihmisellä tulee olla elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen

sekä oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Lähihoitaja hoitaa työssään

hyvin ja arvokkaasti jokaista ihmistä, puhutellen ja kohdellen häntä ainutkertaisena

yksilönä. Hän kunnioittaa ja suojaa ihmisen yksityisyyttä ja omaisuutta

huomioiden kunkin henkilökohtaiset elämänarvot ja elämäntyylit. Lähihoitaja

puhuttelee potilasta ja asiakasta hänen toivomuksensa mukaisesti."

Ihmisarvon kunnioittaminen on tullut minulle eettisenä periaatteena hyvin läheiseksi olen kaksi kesää työskennennellyt entisten alkoholistejen parissa. siellä on hyvin tärkeää mustaa että ehidän kanssa eletään tässä ja nyt. Alkoholin käyttö on jäänyt taakse katkolla käymisen takia. mutta halu juoda on useilla yhä tallella.
Osa on saattanut jättää lapset kotiin ja lähtenyt baariin juomaan, joku on saattanut juoda ison maatilan. Heidät on opittava kohtaamaan kuitenkin ihmisinä jotka yrittävät jatkaa elämää näillä korteilla eteenpäin jotka heillä nyt on. Olen oppinut sen että tuomistemalla en heitä ainakaan pysty auttamaan.

"vastuullisuus

Lähihoitaja vastaa työryhmän jäsenenä omasta työstään ensisijaisesti asiakkaalle,

potilaalle ja työnantajalle sekä huolehtii oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä.

Hän kantaa eettisen vastuun työhönsä liittyvistä päätöksistä. Hän vastaa

omalta osaltaan asiakkaiden ja potilaiden sekä työympäristön turvallisuudesta.

Lähihoitaja toimii luottamuksellisesti ja noudattaa salassapitovelvollisuutta."

Olen työelämän kautta saanut ja joutunut ottamaan ja kantamaan vastuun tekemistäni päätöksistä. Olen vastuussa työssäni siitä että jokainen saa hoitoa ja heidän tarpeensa huomioidaan. On tärkeää että vaikka olisi kiire niin työ pitää pystyä tekemään huolella ja kunnioittavasti. Huolellisuus on tärkeä mustaa lääkeiden jaossa kenelle mekiään mikäkin lääke ja jos et ole täysin varma kuuluuko jokin lääke sittenkään asiakkaalle voit aina sen varmistaa.
 Vastuullisuus sisältää hyvin oleellisesn osan lähihoitajan työnkuvaa. Tiedämme paljon asioita jotka voisivat aiheuttaa henkilöille häpeää tai muuta k'ärsimystä tullessaan julki. Olemme saamme osaksemme asiakkaiden kertoman paäljon tietöa henkilöiden menneisyydestä jota he saattavat peitellä jopa ystävä piiriltään. On kunnia olla tietoinen niin paljosta mutta se vaatii myös suurta vastuuta siitä että muistai aina mitä puhut, miten puhut ja kenelle puhut.

Vastuullisuudesta tulee mieleen se että tee niinkuin toivoisit itsellesi tehtävän ja tee niin että voit kertoa asiat tehneesi huolella. Ole ylpeä siitä mitä teet.

KEVÄT 2014

Eettiset periaatteeni ovat kuluneen vuoden aikana pysyneet hyvin samankaltaisina kui syksyllä VASTUULLISUUTEEN on tullut kylläkin lästtävää salassapidon osalta.

Olen harjoittelussa omalla koti paikkakunnallani jossa tunnen lasten vanhempia entuudestaan. Minulta on tultu utelemaan tosen perheen asioita. Olen yleensä joko vaihtanut puheenaihetta tai sitten olen todennut että en voi asiaa kommentoida ja vedonnut vaitolovelvollisuuteen.

Oppimistehtävä Mutru, Riikonen

Keskeiset tehtävät oppilaan avustajana:

-Avustaja tukee lasta paikalla istumisessa, kertomalla lapselle ohjeita yksi kerrallaan rauhallisesti sekä tauottaa toimintaa, ettei lapsen tarvitse väkisin keskittyä kerralla kaikkiin ohjeisiin samanaikaisesti.Voidaan vaikka tehtävä pilkkoa pieniin osa-alueisiin ja ohjatusti tehdä asiat rauhassa vaihe vaiheelta.

-Lapselle voi apua olla istuin tyynystä joka helpottaa paikallaan istumista.

-Lapselle annetaan palautetta kaikesta toiminnasta heti toiminnan päätyttyä, palaute annetaan hyvästä ja huonosta käytöksestä.(hampurilaispalaute: hyvää, kehitettävää, ja missäkuitenki onnistuttiin)Kehutaan, kannustetaan, innostetaan, rohkaistaan ja kiitetään lasta.

-Toimitaan itse esimerkkinä oikeista tavoista (käyttäytyminen, ruokailu, yms.)

-Annetaan esimerkkejä ja näytetään mallia opittavista asioista, jotta tilanne jäisi paremmin lapsen mieleen ja on helpompi myöhemmin palauttaa muistiin.

-Avustajana pyritään liikkumaan luokassa siten, että on helppo ottaa katsekontakti lapseen tilanteen vaatiessa.

-Ei kiinnitetä huomiota pieniin liikkeisiin, annetaan mahdollisuus tarkoituksen mukaisiin liikkeisiin. 

-Hyvin  sujuneesta päivästä tai askareesta voi lapsella antaa vaikkapa tarran tai leiman siihen tarkoitettuun vihkoon. Kun leimoja on kertynyt vaikkapa 10 saa palkinnoksi tehdä jotain itselleen mieluista joka kuitenkin on sääntöjä noudattavaa.

Keskeiset tehtävät opettajan avustajana:

- ylläpitää työrauhaa tunnin ja opetuksen aikana esim. istumalla adhd lapsen vieressä. Avustajan on oltava johdonmukainen , rauhallinen toiminnoissa eikä hermostu lapsen levottomuudesta.

-Välituntien aikana auttaa valmistelemaan luokkaa seuraavaa tuntia varten, jotta opettajan on helpompi aloittaa opetus.On myös selvilla siitä mitä seuraavalla tunnilla olisi tarkoitus tapahtua jotta voi tukea tunnin aikana adhd-lapsen oppimista.

-Keskustelee opettajien kanssa lapsen tarpeista ja kysyy opettajan toivieta millätaivon kannattaa adhd-sta tukea. Avustaja ja opetta pyrkivät hahmottamaan luokan yleistä ilmapiiriä ja toiminnallaan ehkäisevät ristiriitatilanteiden syntyä, näin voisaan koulukiusaamiseenkin puuttua välittömästi.

-Vältetään turhia ärsykkeitä, jotka voi häiritä lapsen oppimista.Pyritään luomaan luokkahuoneesta järjestelmällinen.

-Siirretään lapsen paikka pois häiritsevien tekiöiden luota, esim. Luokan reunalle jossa vodaan luokkakaverita "piilottaa" vaikkapa sermeillä jotta keskittyminen ei menisi vain heidän kanssa ilmeilyyn, joka siten myös häiritsisi luokan työrauhaa

-Tehdään opettajan ja lasten kanssa yhdessä luokkaan kuvallinen lukujärjestys, jonka voi käydä läpi aamuisin ja tarpeen mukaan useaan kertaan päivän aikana.


Keskeiset tehtävät kasvun tukijana ja hoitajana:

-Avustaja toimii yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa, on yhteydessä heihin ja kyselee miten lapsen arki kotona sujuu. 
-Opetetaan lapselle tunteiden tunnistamista ja niiden nimeämistä, jotta lapsen olisi helpompi kerta miltä jokin asia tuntuu ja miten tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen sekä miten tunteita voisi hallita.

-Lapsen ehdoilla läheisyyttä ja hellyyttä, huomioiden kuitenkin lapsen tuntoaistin yliherkkyyden. Jos lapsi on  rauhaton tai levoton voidaan käyttöön ottaa joki rauhoittumis paikka, jossa olisi hyvin minimaalisesti ärsykkeitä lapselle.

Keskeiset tehtävät ohjaajana:

-Ohjaajana annetaan lyhyitä, ytimekkäita, selkeitä ja konkreettisia ohjeita, yksi ohje kerrallaan. Ohjeiden on oltava tarkat esim. hae kynä/ ota sakset. Toistetaan ohjeet tarpeen vaatiessa tarpeeksi monta kertaa. 

-Ennen toiminnan alkua pyydetään lasta kertomaan mitä piti tehdä, jotta tarmistutaan siitä että ohjeet on ymmärretty. 

-Merkitään lattiaan  mm. leikkien aloituskohdat, jonotus paikat, istumapaikat.

-Valitaan toimintoja, jotka sopivat lapsen kehitystasoon ja varmistetaan etukäteen että lapsi tietää milloin tehtävä loppuu (sovitaan vaikka yhdessä tyetty äänimerkki joka tarkoittaa toiminnan päättymistä jo sitä että nyt on aika kuunnella ohjaajaa).

-Annetaan lapselle välitönta palautetta työkenetelystä MUISTA MYÖS POSITIIVINEN.

-Annetaan lapselle itsenäisiä tehtäviä ja vähitellen vaaditaan itsenäisempään työskentelyä ennen kuin annetaan apua.( ohjeistetaan ensin lapsi ja sitten ku ohjeet on ymmärrety annetaan lapset yrittää suoriutua tehtävästä itse.

-Avustaja voi laittaa säännöt näkyviin seinälle tms. jotta niihin voi päivittäin palata muistutuksena. Sääntöjen on oltava yksinkertaiset ja sääntöjen noudattamisen odotuksissa sekä seurauksissa sääntöjen rikkomisesta on oltava johdonmukainen. 

-Tarjotaan lapselle lyhyitä toimintoja ja mahdollisuus rauhoittua toimintojen välissä. Toiminnan ohjauksessa käytetään kuvia ja viittomia apuna. 

-Mahdollisuuksien mukaan opetetaan asioita toiminnallisesti, jotta lapsen ei tarvitse istua paikallaan koko aikaa. 

-Siirtymä tilanteissa annetaan lapsen mennä tilanteen mukaan esimerkiksi pukemaan ensimmäisenä tai viimeisenä, jotta tilanne on mahdollisimman rauhallinen.

-Mahdollistetaan tilanteita joissa lapset toimivat yhdessä ja saavat auttaa troinen toisiaan.

Oppimistehtävä Häkkä ja Mutru

Mitä on musiikkikasvatus?

Sisältö: Musiikkikasvatukseen kuuluu itseilmaisu erilaisin keinoin mm. laulamisen, soittamisen, tanssimisen, liikkumisen, maalaamisen ja dramatisoinnin tavoin. Lapsen musiikillinen ajattelu kehittyy musiikillisiin kokemuksiin liitettyjen leikkien avulla. Äänimaailmaan liitetyt musiikilliset havaintoleikit ja itseilmaisu, kuten omien sävellysten ja äänikokeilujen tekeminen kehittävät lasta luovemmaksi ja auttavat parantamaan ongelmanratkaisukykyä. Lapsi oppii leikin kautta musiikillisia ja äänellisiä viestintätaitoja ja tutustuu ääneen viestinnän välineenä.

Laulut, lorut, runot, riimit ja musiikkisadut auttavat lasta hahmottamaan sekä sykettä että sana- ja melodiarytmejä. Lapsi tarvitsee paljon toistoja ja harjaantumista, laulua toisen lapsen tai aikuisen suusta sulauttaakseen laulun melodisen kokemuksen aiheeksi, jonka hän osaa itse jäsentää ja toistaa. Yhteislaulun taitoa aletaan harjoitella n. komannen ikävuoden aikana. Musiikilliset toimintamuodot antavat mahdollisuuksia sekä hieno- että karkeamotorisille harjoituksille. Musiikkikasvatus edistää lapsen käsitteenmuodostusta ja matemaattisia valmiuksia mm. kesto ja paljous. Musiikkikasvatuksen kautta kehittyvät lapsen esteettiset taidot ja kyky tehdä esteettisiä valintoja.

Musiikki on luonnollinen ja elämysrikastie lapsen maailmankuvan avartamiseen ja eri kulttuureihin tutustumiseen.

Tavoitteet: Tavoitteena on luoda sellainen musiikillinen oppimisympäristö, jossa lapsella on mahdollisuus musiikillisiin elämyksiin sekä onnistumisen ja oppimisen kokemuksiin. Musiikkikasvatuksella tuetaan kotien kasvatustehtävää sekä tasoitetaan erilaisista taustoista johtuvia kokemusmaailman eroja.

Tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja edistetään lapsen oppimisedellytyksiä. Lapsi oppii tekemään havaintoja äänen ominaisuuksiin liittyen itse kuuntelemalla ja tuottamalla. Tekemisen kautta lapsi oppii käsiteparin hidas-nopea ja myöhemmin käsitteet hidastuva-nopeutuva. Liikunnan ja kehonrytmien kautta opitaan ilmaisemaan musiikin perussyke ja melodiarytmiä. Musiikkiliikunnan ja rytmiikkaharjoitusten avulla kehitetään kuuntelutaitoa, rytmitajua ja liikkeiden koordinaatiota. Positiiviset esiintymiskokemukset tukevat lasten itsetuntoa ja kehittävät ryhmän keskinäistä ilmapiiriä.

Menetelmät: Lapsi tutustuu erilaisiin äänimaailmoihin ääniä kuunnellen ja havainnoiden niitä tunnistaen ja nimeten aikuisen avustuksella ja ohjaamana. Lapsen musiikillista ymmärrystä voi kehittää kuuntelemalla musiikkia ja erottamalla ensin säkeen, samanlaiset, erilaiset ja kertautuvat osat. Musiikin rytmin voi kokea erilaisissa liikuntatavoissa kuten marssi, juoksu, laukka, hyppy, hyppyaskel tai keinunta. Rytmiostonatoja eli samana toistuvia rytmisiä kokonaisuuksia voi tehdä soittaen tai tömistyksin, napsutuksin, suhistuksin, naksutuksin tai taputuksin. Laulujen sanarytmin taputtaminen auttaa lasta myöhemmin esimerkiksi äidinkielessä, tavutusten hahmottamisessa.

 Lepohetkelle laskeutuminen luo hyvän tilaisuuden musiikin kuuntelulle, tällöin lapsi voi kuunnella kasvattajan laulua tai äänitteeltä tulevaa rauhoittavaa musiikkia. Tärkeää on aikuisen laulu lapselle ja lapsen kanssa laulut soveltuvat tilateisiin ja lapselle tai lapsiryhmälle. Kasvattaja voi ohjata lapsia yhteislaulun pariin antamalla selkeitä ohjeita ja laulamalla yhdessä lasten kanssa tuttuakin laulua.

Itse suunnitellut ja harjoitellut konsertit ja juhlat opettavat lapsia pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn ja antavat elämyksiä esteettisen luomisprosessin eri vaiheista.

Mitä on kuvataidekasvatus?

Sisältö: Varhaisiän kuvataidekasvatus kasvattaa lasta taiteeseen ja taiteen avulla. Kuvataidekasvatus antaa runsaasti mahdollisuuksia lapsen aisti- ja havaintotoimintojen herkistämiseen. Sisältää neljä osa-aluetta: kuvataiteellinen ilmaisu, kuvataiteellinen kokeminen, ympäristön esteettinen ja kulttuurinen kokeminen sekä median tarkastelu. Niiden tavoitteet rakentavat yhteyksiä esi- ja alkuopetukseen ne myös suuntaavat lapsen oppimista häntä ympäröivän yhteiskunnan tarkasteluun. Elämykset jotka synnyttävät moniaistisia mielikuvia ja koskettavat lapsen tunnemaailmaa kuuluvat luovan prosessin virittelyvaiheeseen.

Kädentaitojen harjaantuminen kehittää luovuutta, keskittymiskykyä ja pitkäjänteisyyttä. Lapselle kehittyy taito tutkia, pohtia, oivaltaa ja jakaa ajatuksia. Aikuisen näkökulma lapsen työskentelyyn saattaa olla erilainen kuin lapsen oma näkemys. Lapsi ajattelee tekemistä, kun taas aikuinen ajattelee valmistuvaa työtä. Kasvattajalta vaaditaan kärsivällisyyttä siinä, että jokaisen lapsen työ etenee omaa tahtiaan eikä lapsen luovuutta voi hoputtaa. Myös lapsen pohdinnoille ja oivalluksille täytyy jättää tilaa.

Taidekasvatuksen avulla aikuinen voi havainnoida lapsen henkistä hyvinvointia ja kehityksen tasoa.

 Kasvattajan on panostettava innostavaan ympäristöön, yhteisössä toimimiseen, virikkeelliseen ja hyvään ilmapiiriin, se ei kuitenkaan synny itsestään vaan siihen on panostettava ja ohjattava myös lapsia huomioimaan ja luomaan sitä. Vaihteleva virikeympäristö voi tarjota mielekkään ja mielenkiintoisen ympäristön.

Tavoite: Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen ohjaaminen. Lapsen luovuutta edistää se, että hän voi erottaa asioita osiin ja koota niitä haluamallaan tavalla. Kuvataidekasvatuksessa luovuuden kehittäminen tarkoittaa asenteiden ja prosessien tukemista. Lapsen luova asenne näkyy, kun hän uskaltaa kokeilla erillaisia toimintatapoja, ratkaista ongelmia ja ylittää omia rajojaan.

 Oppimisen pohjana toimivat mm. kädentaitojen kehittäminen, elämysten ja onnistumisten ilon tuottaminen, havainnoinnin ja luovuuden kehittäminen, avaruudellisen hahmottamisen kehittäminen, motoristen taitojen kehittäminen, oivallukset, kokemukset ja elämykset. Mitä varhaisemmin aloitetaan lapsen opettaminen luoviin toimintoihin, käsillä tekemiseen, kokemuksien maailmaan sitä enemmän on mahdollisuuksia ja uskallusta hyödyntää intuition ja fantasian maailmaa myöhemmällä iällä. Varhaisiässä esteettiset kokemukset luovat uskallusta kohdata uusia kokemuksia ja haasteita. Taidon voi kuitenkin opetella myöhemminkin, mutta kuitenkin mitä aikaisemmin lapsi saa tuntumaa kädentaitoihin, esteettisyyteen ja itsensä tutkimiseen sitä paremmin taidot tulevat osaksi lapsen minäkäsitystä.

Menetelmät: Tarkoitus on varata aikaa kiireettömään työskentelyyn ja innostaa lasta toimintaan. Annetaan lapselle mahdollisuus valita itse materiaalit tekemiseen ja mitä niistä tekee, näin lapsi saa motivaatiota motoristentaitojen kehittämiseen ja niiden hiomiseen omien tarpeiden kautta. Lapsen kannalta on tärkeää, että kasvattaja on läsnä taidekasvatus tilanteissa.

 Kuvallisessa työskentelyssä kosketus esteettisyyteen syntyy myös siten, että lapsi saa konkreettista tuntumaa erilaisiin materiaaleihin ja pääsee kokeilemaan niiden käyttämistä ajatustensa ja kokemustensa ilmaisemiseen. Kuvataidekasvatuksen menetelmät tarkoittavat monipuolisia materiaaleja, helppokäyttöisiä välineitä ja eri tekniikoiden kokeilua niin pehmeiden kuin kovien materiaalien kanssa. Se on leikinomaista kädentaitojen harjaannuttamista sekä elämysten ja kokemusten kartuttamista. Siihen sopivat kaikki sellaiset tekniikat jotka eivät vaadi monimutkaisia, isoja tai vaarallisia välineitä tai aineita. Välineitä voidaan tehdä itse eri materiaaleista esim. paperimassa, liisteri, puu. Kasvattajalta odotetaan luottamusta lapsiin ja uskallusta kokeilla eri tekniikoita, luonnollisesti sovellettuna lasten ikään ja kehitystasoon. Pienten lasten kanssa olisi syytä aloittaa materiaaleihin, väreihin ja perusmuotoihin tutustuminen ensimmäisenä. Yksinkertaisia menetelmiä käyttäen sormia, käsiä, jalkoja tai leimasimia, voidaan ottaa pienemmätkin lapset mukaan työskentelyyn. 5-6 -vuotiaat alkavat kiinnostua enemmän jo suunnittelu ja viimeistely vaiheesta sekä kaikista töistä joita aikuisetkin tekevät, silloin haastetta voidaan ottaa lisää aina jokaisen yksilön huomioiden.

Kuvataidekasvatukseen kuuluu erilaisten kädentaitojen harjoittelu, myös yhdessä tekemistä, materiaalien kokeilua, leikkiä, keksimistä, luovaa toimintaa ja sorminäppäryyttä. Sillä on kehittävä vaikutus myös avaruudelliseen hahmottamiseen. Avaruudellista hahmottamista voidaan kehittää esimerkiksi kolmiulotteisten tehtävien askartelun tai taittelun ja rakentamistehtävien kautta.

Mitä on draamakasvatus?

Sisältö: Teatterimenetelmiä käyttäen ja roolityöskentelyä. Näkymätön tulee näkyväksi ja olematon olevaksi. Se antaa ihmisille uskoa, toivoa ja ymmärrystä. Ilmaisuharjoituksissa kehittyy kyky olla esillä ja esiintyä. Draamaleikit, ilmaisuleikit ja teatterin tekeminen on oleellinen osa draamakasvatusta. Draamaleikki on näytelmän ja leikin yhdistelmä. Menetelmänä voi käyttää teatteriesitystä, nukketeatteria tai varjoteatteria. Onnistunut draamakasvatus elää luottamuksellisessa ja avoimessa ympäristössä. Draamassa yhdistyvät, kirjallisuus, musiikki ja kuvataide saumattomaksi kokonaisuudeksi. Erilaisia tilanteita vakaviakin ristiriitatilanteita voidaan käsitellä draaman kautta. (mm. nukketeatterin avulla kiusaamista tai vaikka leikistä ulkopuolelle jättämistä, lapset pääsevät näin pohtimaan miltä toisesta osapuolesta tuntuu.)

Tavoitteet: Draamakasvatus kehittää keskittymiskykyä, tunneilmaisua, ongelmanratkaisutaitoja, tietoisuutta itsestään sekä omista mahdollisuuksistaan kehittyä ja aistit herkistyvät. Draamakasvatuksen avulla pyritään käsittelemään lapselle vaikeita tunteita. Lapsi oppii uutta, kehittää ilmaisun ja vuorovaikutuksen taitoja. Draamakasvatus auttaa käsittelemään hyvän ja pahan käsityksen suhteita, auttaa kokemaan pelottaviakin asioita roolin turvin, kehittää sosiaalisia taitoja hauskalla tavalla, kehittää kykyä olla yhdessä, eläytymistä, kykyä kuunnella toista ja huomioida muiden tunteita, siinä sivussa kasvaa lapsen itsetunto. Tavoitteena on luovan elämänasenteen vahvistaminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja lapsen itseilmaisun kehittäminen draaman keinoin.

Menetelmät: Draamakasvatus tilanteita voi pitää missä vain. Lapset voidaan vaikka jotain draamaleikkiä hyödyntäen jakaa ryhmiin. esim. lapset liikkuvat tilassa muodostaen ryhmiä (6jalkaa 8sormea yms.) ja toimivat eri rooleissa välillä esittäen, välillä toimien katsojina. Toimintaan kuuluu iloa, riemua, hälinää ja naurua. Draamamenetelmät saa ja pitääkin ottaa rennosti ei kaiken tarvitse aina olla niin vakavaa tämä vaatii kasvattajalta heittäytymiskykyä.

Tarinoita pyritään kehittämään lasten omien kokemusten perusteella ja ryhmän ehdoilla. Lasta kannustetaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin, äänenpainoin, äänensävyin, ilmein, elein ja liikkein.

Menetelmiä on monenlaisia mm. mielikuvitus- ja roolileikkejä tai väline-, naamio-, varjo-, nukke- tai pöytäteatterin, dramatisointi, pantomiimi, lapsen omat esitykset sekä improvisointi jokaiselle jotakin.