Mukkula projekti, osa.2

Nyt on toinen kerta toteutusta ohi. Se meni mielestäni paremmin kuin edellinen kerta. Lapset jaksoivat paremmin kekittyä ohjeisiin ja ohjaajana oli mukavempi toimia kun lapsia ja aikuisia oli vähemmän, ryhmän jakauduttua puoliksi. Koen jakautumisen helpottaneen ryhmän keskinäistä työnjakoakin. Päätimmä käyttää vastuuvetäjää jota toiset avustavat ja tukevat. Vastuuvetäjän tehtävänä oli pitää huolta siitä että Pysyisimme aikataulussa ja lapset olisivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Molemmissa pisteissä oli omat vastuuvetäjät

Suunnitelmamme toimintaan oli seuraava. Jakaisimme luokan puoliksi jonka jälkeen toinen puoli luokkaan ja toinen 1/3osaan liikunta salissa. Luokassa lapset tekivät piirrustukset aiheesta "missä minä olen hyvä?" ja liikunta salissa otimme parini kanssa, liikunnallisia leikkejä.(mm. lipunryöstö eli tötsänryöstö ja kotkat ja kottaraiset, sekä lastentoiveesta toffee) Olimme parini kanssa tehneet työnjaoksi seuraavan: Minä joka osasin lipunryöstön säännot paremmin ohjasin sen ja hän joka osasi kotkat ja kottaraiset leikin ohjasi sitä ja toffeen ohjasimme yhdessä lasten avustuksella.

Tavoitteet lapsille:
- lapset oppivat ottamaan toisensa huomioon
-lapset oppivat hyväksymään toistensa erillaisuuden

Tavoitteet ohjaajille:
-Selkeä työnjako
-Kun yksi ohjaa, muut keskittyvät ryhmän hallintaan.
-Meillä on toimintaamme selkeät ohjeet.

Huomioimme suunnitellessame toimintaa edellisen kerran havaintoja siten. että osasimme asettaa tavoitteet paremmin kyseisiile lapsille sopiviksi kun tiesimme heistä enemmän.Toimintaa suunnitellessa otimme huomioon, että lapsi ryhmä on hyvin riehakas eikä oikeen tahtonut pysyä paikallaan. Näimpä pätimme jakaa ryhmän puoliksi. 2ojaajaa oli puolikkaan ryhmän kassa luokasssa ja ja minä ja parini liikuntasalissa toisen puolikkaan kanssa.

Havaitsi että ryhmässä on selkeästi muutama liikunnallisempi lapsi jotka innostuivat leikestä. Kaikille leikit kuitenkin sopivat. Huomioitavaa myös oli että. osa ryhmän lapsista vaati selkeät lyhyet ja ytimekkäät ohjeet osatakseen toimia. Jotkut oppilaista turhautuivat aika äkkiä, jos peli/leikki ei sujunut niin kuin he itse halusivat. Itkultakaan emme välttyneet, eräälle lapselle pettymys oli kova kun pelissä ei voittoa saatukkaan omalle joukkueelle. Haikki kuitenkin jatkoivat matkaa meidän pisteeltä hymyssä suin ja lapset tykkäsivät kun pääsivät pelaamaan heille tuttua toffee leikkiä. 

Itsestäni olen mukkulan kautta oppinut, että kuuntelen nyt takemmin toisten mielipiteitä. Ja ymmärrän nyt että omalla äänen käytölläni on merkitystä, siihen miten minua kuunnellaan ja totellaan. Kertojen myötä olen oppinut antamaan tilaa muillekkin ja jättäytymään välillä taka-alalle. Olen onnellinen että tuli lähdettyä mukkula projektia toteuttamaan. Olen kasvanut ihmisenä tämän projektin ja koko koulutusohjelma vuoden aikana. Ihottaa vain kun olen stressin ja väsymyksen takia kasannut asioita tähän viimetippaan. Jos olisin nämäkin tehnyt loppuun silloin kun ne tehtväksi on tulleet ja kun ne on aloitettu olisin voinut stressi kerointani pienentää.

Lähihoitajan eettiset periaatteet

ihmisarvon kunnioittaminen

Lähihoitajan työ perustuu ihmisarvon ja elämän kunnioittamiseen. Jokaisella

ihmisellä tulee olla elämäntilanteesta riippumatta mahdollisuus kasvuun ja kehitykseen

sekä oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Lähihoitaja hoitaa työssään

hyvin ja arvokkaasti jokaista ihmistä, puhutellen ja kohdellen häntä ainutkertaisena

yksilönä. Hän kunnioittaa ja suojaa ihmisen yksityisyyttä ja omaisuutta

huomioiden kunkin henkilökohtaiset elämänarvot ja elämäntyylit. Lähihoitaja

puhuttelee potilasta ja asiakasta hänen toivomuksensa mukaisesti.

itsemääräämisoikeus

Lähihoitaja kunnioittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta ja edistää ihmisen oikeutta

itsenäiseen, hyvään elämään ja itseään ja hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lähihoitaja huolehtii omalta osaltaan siitä, että asiakasta ja potilasta

hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hän ei tarpeettomasti rajoita

asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ilman sovittuja ja kirjallisia hoitoon tai turvallisuuteen

liittyviä perusteita.

oikeudenmukaisuus

Lähihoitaja hoitaa yhteiskunnan hänelle antamaa tehtävää ja on tietoinen asiakkaiden

ja potilaiden oikeuksista ja niihin liittyvistä keskeisistä säädöksistä. Hän

edistää asiakkaiden ja potilaiden sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia.

Hän puolustaa heidän osallisuuttaan niin pitkälle kuin se käytettävissä olevien

voimavarojen mukaan on mahdollista.

tasa-arvo

Lähihoitaja edistää omalta osaltaan tasa-arvon toteutumista työssään ja työyhteisössä.

Hän kohtelee kaikkia asiakkaita ja potilaita sekä omaisia ja työtovereita

tasa-arvoisesti heidän asemastaan, elämäntilanteestaan, sukupuolestaan,

iästään, uskonnostaan, kulttuuristaan, rodustaan, vakaumuksestaan tai mielipiteestään

riippumatta.

vastuullisuus

Lähihoitaja vastaa työryhmän jäsenenä omasta työstään ensisijaisesti asiakkaalle,

potilaalle ja työnantajalle sekä huolehtii oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä.

Hän kantaa eettisen vastuun työhönsä liittyvistä päätöksistä. Hän vastaa

omalta osaltaan asiakkaiden ja potilaiden sekä työympäristön turvallisuudesta.

Lähihoitaja toimii luottamuksellisesti ja noudattaa salassapitovelvollisuutta.

yhteisöllisyys

Lähihoitaja toimii rakentavassa yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa asiakkaiden

ja potilaiden hyväksi. Hän tuo esille näkemyksensä työn ja työyhteisön

kehittämiseksi ja ottaa puheeksi myös vaikeita asioita. Lähihoitaja huolehtii

omasta työhyvinvoinnistaan ja edistää omalta osaltaan työyhteisönsä hyvinvointia.

Lähihoitaja osallistuu aktiivisesti oman alansa ja ammattinsa kehittämiseen

työyhteisössä ja yhteiskunnassa. Hän viestii työstään arvostavasti eri yhteyksissä.

88pv.

88pv. valmistumiseen.. Ahdistaa. Pelottaa. Saanko kaiikea sittenkään tehtyä? :o

Tuntuu ettei aika riitä mihinkään vaikka aikaa on kyllä annettu mutta taven aiheuttama väsymys rupeaa painamaa.

Partolainen

Terveiset täältä Orimattilan Masllusjoenlerikodin keittiöstä. Tämä viikon loppu menee todellakin kirkkaasti lasten parissa, ja ruuanlaiton.

Taitajiin 14.1-15.1

"Matkaan lähen matkaan läden, mulla menolippu oooon!"

Kärväs (Jenni) ja  Merja mukaan junalippujen hakuun ja junalla kohti Turkua. Turussa ja Helsingissä järjestettiin tänävuonna taitaja2014, lähihoitajan semifinaali.

Tavarat pakattu;
- työkengät
- hoitsuhousut
- salpaus paita ja huppari
- nimineula
- vinopino monisteita viimehetken kertausta varten
- sekä kaikkea muuta "turhaa"

Perille pääsyämme, kävelleimme Sokos hotel Seurahuone, Turkuun. Menimme yhdessä syömään, syödessämme Merjalta lohkesi hammas, ja totesimme että mitäköhän tästäkin reissusta tulee. Ruokailtuamme lädimme Kärväksen kanssa rentoutumaan ja saunomaan. Sitten viimehetken kertaukset ja oli aika kaatua sänkyyn.

Työtä.

Oli sateinen ja ankea tammikuun 8 pv. Rupesin kriiseilemään kun löysin netissä että "minun" työpaikkaani haetaan työntekijää sijaisuuteen. Harmittelin sitä että kun en sinne voi mennä kun sijaisttu olisi ollut tammi-maaliskuun kestävä.Paikkahan on siis Korsmalmin hoitokoti, se on entisten alkoholistejen hoitokoti, heidän loppulelämäsä koti, sinne ei siis tule katko jaksolle ketään. Korsmalmilla olen ollut kaksi edellistä kesää töissä, ja olen viihtynyt hyvin. Juttelin entisen työkaverini kanssa ja hän sanoi minulle että olisi mukavaa jos tulisin kesäksi taas työkaveriksi.

No sitten tuli vielä sateisempi ja vielä ankeampi tammikuun 8 pv. kello oli 11.45 ja puhelin soi. Näytössä luki Korsmalm. Vastasin puhelimeen ja siellä iloinen pirteä pomo Tanja kyseli että olikos valmistumassa nyt keväälä. Sanoin että kyllä paperit pitäisi toukokuussa saada. No sieltä tuli sitten tarjous että kiinnostaisi minua
tulla heille kesäksi (kesä-elo) töihin ja mahdollisesti voisi olla jatkoakin tarjolla. Minä hetken siinä mietin että se ei kylläkään ole koulutusohjelmaa vastaavaa työtä. Mutta pidän paikasta se on lähellä kotiani ja en joutuisi pohtimaan työnhakua nyt samaan aikaan valmistumisen kanssa. Joten otin tarjouksen vastaan.

Näi ollen akea päivä muuttui paljon paremmaksi!!!

MINULLA ON TÖITÄ KESÄKSI!! <3

Erityskasvatus soveltava kotitentti

Päätin laittaa portfoliooni Merja Mutrun antaman kotitentin. Kotitentti tehtiin tekstin perusteella joka kertoi Lassesta 6v.

1. Millaisia vaikeuksia arvelet Lassella olevan?

- Fyysiset

     - Lasse on ikäisekseen pienikokoinen, jää juoksuleikeissä jälkeen, ei osaa ajaa vielä pyörällä ilman apupyöriä.

- Lassella on vaikeuksia ruokailun kanssa, hän ei siedä uusia eikä myöskään voimakkaan hajuisia ruokia.

- Psyykkiset

       - Lasse hermostuu helposti ja nopeasti, saa raivokohtauksia

- Sosiaaliset

     - uusien ystävien saaminen haastavaa

     - Lasse ei siedä kosketusta

- Kognitiiviset

 - Kirjat ei enää kiinnosta.

- Lasse ei ole oppinut sietämään häviämistä.

2. Kehityksen kannalta hyvät tavoitteet?

       Fyysinen: Lapsi oppii maistamaan uusia ruokia. On tärkeää huomioida lapsen ruokavalion on monipuolisuus, että hän oppii syömään erilaisia ruokia, vaikkei niistä pitäisikään.

Psyykkinen: Lapsi oppii hillitsemään raivokohtauksiaan.

 Raivokohtaukset aiheuttavat vaaratilanteen ryhmän muille lapsille että aikuisille, koska lapsi heittelee leluja muita kohti.

  Sosiaalinen: Lapsi oppii saamaan kavereita

 On tärkeää, että lapsella on kavereita ja että hänen elämässään on vuorovaikutus tilanteita myös omanikäisten kanssa. Näin hän oppii omanikäisiltään uusia taitoja.

Kognitiivinen: Lapsi oppii kestämään häviämistä.

       "Aina ei voi voittaa.". On tärkeää oppia jo lapsena, että häviäminen kuuluu elämään. Kaikkien elämässä tulee tilanteita, joissa kaikki ei mene niin kuin itse haluaisi.

3. Miten tukisit lasta arjessa?

Fyysinen:

- Lasselle ruokailu on haastavaa, kehotetaan häntä maistamaan aina uusia ruokia, kerrotaan hänelle, että joka päivä ei voi olla tarjolla sellaista ruokaa joka maistuisi kaikille, jonain päivänä on ruokaa mistä Lasse tykkää ja toisena päivänä ruokaa mistä Lasse ei tykkää. Silti Lasse ei voi olla koko päivää syömättä, vaan vierasta ruokaa tulisi edes maistaa. Toimiva keino olisi että annetaan esim. haarukkaan valmiiksi annosteltu ruokamäärä joka pitäisi maistaa. ja kertoa Lasselle, että kaikki muutkin syövät samaa ruokaa ja jos hän ei pidä ruuasta, niin yhtä haarukallista enempää sitä ei tarvitse syödä, mutta kehotetaan kuitenkin maistamaan. Lassea voi myös motivoida siten, että jokaisesta maistamisesta ja kokonaan syödystä annoksesta Lasse saa tarran tms. ikään kuin palkinnoksi.

-Aina kun Lasse maistaa sovitun määrän ruokaa tai syö kokonaisen ruoka-annoksen, hän saa ruokailun jälkeen valita tarran tarra-arkista ja itse laittaa sen taulukkoon joka Lasselle on tehty. Ja kun tarroja on kertynyt vaikkapa 20kpl niin luvassa olisi vaikka jokin pieni palkinto, esim. ensimmäisenä ulos tai ruokailuun pääseminen.

     - Toinen keino voisi olla mallintaminen, eli laitetaan Lasse ruokailussa semmoiseen pöytään istumaan jossa muut lapset maistavat rohkeasti uusia ruokia ja muutenkin heille ruoka maistuisi. Laitetaan ruokailussa Lasse näkee, että vaikka aina ei olekaan sitä lempiruokaa tai muutenkaan hyvää ruokaa, muutkin lapset syövät sitä mielellään ja näin ollen hän saattaa itsekin syödä paremmin. Aikuisen läsnäolo voisi myös saada Lassen mielen rohkaistumaan ja maistamaan uusia makuja.

Psyykkinen:

 - Otetaan lapsi sivuun muusta ryhmästä ja annetaan hänen rauhoittua rauhassa. Keskustellaan Lassen kanssa, että miltä hänestä tuntuu kun raivokohtaus on tulossa ja miltä sen jälkeen tuntuu. Kerrotaan myös, että lelujen ja tavaroiden heitteleminen ei ole mukavaa, sekä se on säännöissä kiellettyä. Toisia lapsia ja aikuisia voi sattua, jos heitä heitetään leluilla.

- Kun huomataan, että Lasse on saamassa raivokohtauksen, siirretään hänet toiseen tilaan, missä ei ole Lassen ja aikuisen lisäksi muita. Autetaan Lassea rauhoittumaan, esimerkiksi kehottamalla häntä hengittämään rauhassa ja puhutaan rauhallisella äänellä. Odotetaan niin kauan, että Lasse rauhoittuu jonka jälkeen keskustellaan tilanteesta Lassen kanssa. Kysellään, mikä aiheutti Lassessa raivon tunnetta, miltä tuntui rauhoittua, miltä tuntui sen jälkeen, kysytään tuntuuko Lassesta siltä että vanhempien ero vaikuttaa asiaan ja että mikä Lassesta aiheuttaa hermojen menettämistä ja johtaa raivokohtaukseen.

Sanotaan kun hänestä tuntuu siltä, että jokin asia alkaa ärsyttää, hän voi kävellä pois tilanteesta, tai tulla juttelemaan aikuisen kanssa asiasta. Kerrotaan, että aikuiselle Lasse voi aina kertoa mikä painaa mieltä ja miksi hermot meinasivat pettää.

Sosiaalinen:

- Kehotetaan Lassea menemään mukaan reilusti muiden leikkeihin, avustetaan kysymisessä jos ei itse halua/uskalla. Kehotetaan myös muita lapsia ottamaan Lasse mukaan leikkeihin. Jos laas leikkii yksin voidaan häneltä käydä kysymässä miksi hän leikkii yksin, ja ehdotetaan liittymistä toisten mukaan. Muita lapsia voi kehottaa pyytämään Lassea mukaan leikkiin.

- Lasten kanssa voisi leikkiä erilaisia tutustumisleikkejä, esim. leikkivarjon kanssa. Piirileikit ovat hyviä, koska niissä Lasse oppii myös hyväksymään sen, että joskus häntä koskee joku ja joskus häneen kosketaan. Kaikkien lasten kanssa voi yhdessä keksiä mieleisiä leikkejä, joista kaikki pitävät. Hyviä vuorovaikutus leikkejä on paljon ja niitä voi leikkiä vaikka joka päivä, eiväthän ne leikkimällä kulu.

Kognitiivinen:

- Kun Lasse pelaa peliä, ja häviää siinä, kerrotaan että se ei haittaa ja selitetään, että jokaisen elämässä tulee joskus vatsaan hetkiä jolloin ei voi voittaa. Jokainen häviää joskus ja puolestaan joskus voittaa, mutta aina ei voi sama henkilö voittaa vaan jonkun täytyy myös hävitä. Muistetaan kehua voittajan lisäksi myös Lassea hienosti pelatusta pelistä vaikka hän häviäisikin. Voittohan ei ole tärkeintä vaan oleellista on se että pelatessa on ollut hauskaa.

- Ruokailuun tai ulkoilusta sisälle tullessa Lassen ei anneta joka kerran mennä ensimmäisenä, Voitaisiin ottaa käyttöön käytäntö että joskus kun saa olla ensimmäinen niin joutuu olemaan viimeinen ja toisinpäin.

4. Millasta tukea koulussa tarvitaan?  

- Koulussa Lasse saattaa tarvita tukitoimia pienikokoisuutensa takia. Myös liikunnan tunneilla tulee eteen tilanteita joissa hävitään, niin sen käsittelyä ei saa unohtaa.

 - Raivokohtauksiin tulee puuttua myös koulussa, mikäli ne jatkuvat vielä.

- Ruokailussa on hyvä kehottaa häntä edelleen maistamaan uusia ruokia ja totutella niihin pikkuhiljaa. Muistaen että kaikkea maistetaan.

- Kuvaamataidon tunneilla Lasse voi tarvita apua motivaation kassa, koska piirtäminen ei enää kiinnosta Lassea niin paljoa kuin ennen.

- Allergiat saattavat aiheuttaa reaktioita ja sitä kautta tuen ja hoidon tarvetta myös koulussa.

- Äidinkielen tunneilla Lasse tarvitsee tukea, koska kirjat eivät kiinnosta se saattaa aiheuttaa lukemisen oppimisen hitautta